EU järjestää ensimmäisen 800 miljoonan euron vihreän vetytuen huutokaupan joulukuussa 2023

Euroopan unioni aikoo järjestää 800 miljoonan euron (865 miljoonan dollarin) pilottihuutokaupan vihreiden vetytukien joulukuussa 2023 alan raportin mukaan.

Euroopan komission sidosryhmien kuulemistyöpajassa Brysselissä 16. toukokuuta teollisuuden edustajat kuulivat komission ensimmäisen vastauksen viime viikolla päättyneestä julkisesta kuulemisesta saatuun palautteeseen.

Raportin mukaan huutokaupan lopullinen ajankohta julkistetaan kesällä 2023, mutta osa ehdoista on jo tehty.

Huolimatta EU:n vetyyhteisön kehotuksista laajentaa huutokauppaa tukemaan kaiken tyyppistä vähähiilivetyä, mukaan lukien CCUS-teknologialla fossiilisista kaasuista tuotettu sininen vety, Euroopan komissio vahvisti, että se tukee vain uusiutuvaa vihreää vetyä, jonka on vielä täytettävä valtuutuslain mukaiset kriteerit.

Säännöt edellyttävät, että elektrolyyttikennoissa käytetään uusiutuvan energian hankkeita, ja vuodesta 2030 alkaen tuottajien on todistettava käyttävänsä 100-prosenttisesti vihreää sähköä joka tunti, mutta sitä ennen kerran kuukaudessa. Vaikka Euroopan parlamentin tai Eurooppa-neuvoston ei ole vielä virallisesti allekirjoitettava lainsäädäntöä, teollisuus uskoo, että säännöt ovat liian tiukat ja nostavat uusiutuvan vedyn kustannuksia EU:ssa.

Sopivan ehdotusluonnoksen mukaan voittajaprojekti on saatettava verkkoon kolmen ja puolen vuoden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta. Jos rakennuttaja ei saa hanketta valmiiksi syksyyn 2027 mennessä, hanketukiaika lyhenee kuudella kuukaudella ja jos hanke ei ole kaupallisesti toiminnassa kevääseen 2028 mennessä, sopimus puretaan kokonaan. Tukea voitaisiin myös vähentää, jos hanke tuottaa vuosittain enemmän vetyä kuin mitä siinä on tarjottu.

Elektrolyyttikennojen odotusaikojen epävarmuuden ja ylivoimaisen esteen vuoksi teollisuus vastasi kuulemiseen, että rakennusprojektit kestävät viidestä kuuteen vuotta. Teollisuus vaatii myös kuuden kuukauden armonajan pidentämistä vuoteen tai puoleentoista vuoteen, mikä vähentää tällaisten ohjelmien tukea entisestään sen sijaan, että ne lopetettaisiin kokonaan.

Sähkönostosopimusten (PPA) ja vedynostosopimusten (Hpas) ehdot ovat myös kiistanalaisia ​​alalla.

Tällä hetkellä Euroopan komissio vaatii kehittäjiä allekirjoittamaan 10-vuotisen sähkönhankintasopimuksen ja viiden vuoden kiinteähintaisen HPA-sopimuksen, joka kattaa 100 % hankkeen kapasiteetista, sekä käymään perusteellisia keskusteluja ympäristöviranomaisten, pankkien ja laitetoimittajien kanssa.