Tutkimukset osoittavat, että vuoteen 2030 mennessä vihreän vedyn tuotantokustannukset ovat Saksassa alhaisemmat kuin vihreän vedyn tuonnin kustannukset.

Saksan Wuppertalin kaupungissa sijaitsevan Wuppertalin ilmasto-, ympäristö- ja energiainstituutin kattava analyysi viittaa siihen, että Saksan tulisi kiinnittää enemmän huomiota vihreän vedyn kotimaisen tuotannon laajentamiseen.

Saksa on saattanut tehdä vihreän vedyn tuonnista vetystrategiansa keskipisteen, mutta Wuppertal-instituutin uusi analyysi viittaa siihen, että Saksa saattaa ampua itseään jalkaan, jos se ei keskity enemmän vihreän vedyn kotimaiseen tuotantoon.

Vuoteen 2030 mennessä Saksassa vihreän vedyn tuotantokustannukset ovat alhaisemmat kuin ulkomailta tuodun uusiutuvan vedyn kustannukset, ja se on todennäköisesti yhtä kustannustehokasta kuin Pohjois-Afrikasta ja eurooppalaisista naapureista putkistojen kautta tuotava vety.

NRW Renewable Energy Associationin toimeksiannosta Wuppertal Institute for Climate, Environment and Energy teki äskettäin kattavan analyysin 12 tutkimuksesta vuodesta 2021 lähtien.

Wuppertal-instituutin mukaan paikallisen vedyn tuotannon kustannusten odotetaan olevan Saksassa 0,07-0,13 euroa/KWH vuoteen 2030 mennessä. Koska 1 kg vetyä vastaa noin 33,3 kWh:ta alhaisemmissa lämpöarvoissa, paikallisen vedyn tuotannon kustannukset ovat Saksassa on noin 2,33-4,33 euroa/kg tai 2,53-4,71 dollaria/kg.

Sitä vastoin tutkimus viittaa siihen, että kaukokuljetuksista, kuten Amerikasta, tuodun vedyn hinta on 0,09-0,21 euroa/KWH (2,99-6,99 euroa/kg) vuoteen 2030 mennessä, kun taas putkistojen kautta tuodun vedyn hinta on arvioitu 0,05-0,15 euroa/KWH (1,67-5,00 euroa/kg).

Analyysi osoitti, että kaikissa 12 tutkimuksessa alhaisin vetykustannusennuste oli vedyn toimittamiselle Saksaan putkilinjaa pitkin Espanjasta, Itä- ja Pohjois-Euroopasta sekä Pohjois-Afrikasta. Samaan aikaan uusimmat tutkimukset ovat optimistisempia, että vedyn tuonnin kustannuksia odotetaan edelleen laskevan.

Saksa on parhaillaan päivittämässä kansallista vetystrategiaansa, ja vuotaneet luonnokset osoittavat, että vaikka maan odotetaan kaksinkertaistavan elektrolysaattorin asennustavoitteensa 10 GW:iin vuoteen 2030 mennessä, Saksa aikoo silti täyttää 50–70 % uusiutuvan vedyn tarpeestaan tuonti vuoteen 2030 mennessä.

Samaan aikaan Robert Habeck, Saksan varakansleri ja liittovaltion talous- ja ilmastoministeri, on ollut viehätyshyökkäyksessä muutaman viime vuoden ajan saavuttaen ja allekirjoittaen yhteisymmärryspöytäkirjoja mahdollisten vedyn viejien, kuten Australian, Brasilian, Egyptin, Namibian ja Etelä-Afrikka.

H2Global-ohjelmansa puitteissa Saksa on myös ensimmäinen maa, joka käynnistää oman huutokaupan tuodakseen vihreää ammoniakkia, metanolia ja synteettistä lentopolttoainetta, joka on nyt tarkoitus ottaa käyttöön kaikkialla EU:ssa.

Raportissa kuitenkin väitetään, että Saksan hallituksen tulisi tehostaa ponnistelujaan lähitulevaisuudessa vetykapasiteetin rakentamiseksi lähemmäs kotiaan.

Tohtori Manfred Fischedick, Wuptal-instituutin presidentti ja tieteellinen johtaja, uskoo, että kotimaisen vihreän vetytalouden vahvistaminen on järkevää, varsinkin siihen liittyvän lisäarvon vuoksi maassa, eivätkä vedyn tuonnin kustannusedut kompensoi muita tuotannon etuja. vety kotimaassa.

Tutkimukseen sisältyy kuitenkin varoitus, että skenaario, jossa vedyn kokonaiskysynnän ennustetaan kasvavan, sisältää myös suuremman riippuvuuden tuontivedystä.

Vaikka vedyn kysynnän kaikilla aloilla Saksassa, mukaan lukien teollisuus ja energia, odotetaan olevan 29-101 TWH vuoteen 2030 mennessä, arviot vuodelle 2045 tai 2050 viittaavat siihen, että kysyntä voisi olla 200-700 TWH.

Vuoteen 2050 mennessä kustannusero kotimaisen vedyn tuotannon ja sen ulkomaille tuonnin välillä alkaa kaventua, kun taas vedyn tuonti putkistojen kautta tulee halvemmaksi.

Vuosisadan puoliväliin mennessä paikallisesti tuotetun vedyn hinta on Saksassa 0,07-0,09 euroa/KWH (2,33-2,99 euroa/kg), samaan tapaan kuin vedyn meriteitse tuonnin hinta 0,07-0,11 euroa/KWH (2,33-3,66 euroa). euroa/kg). Vuoteen 2050 mennessä putkeen tuodun vedyn hinta laskee myös 0,04-0,12 euroon/KWH (1,33-3,99 euroa/kg).

Vihreä vety sinisen vedyn sijaan

Raporttianalyysissä hylättiin myös sinisen vedyn tuonti Norjasta päästöjen perusteella ja todettiin, että jopa suotuisimmilla oletuksilla alkupään päästöistä ja hiilidioksidin talteenottoasteista sininen vety aiheuttaisi silti "merkittävästi suurempia kasvihuonekaasupäästöjä" kuin uusiutuva vety. Nykyiset sinisen vedyn tuotantolaitokset saavuttavat vain noin 56 prosentin erotusasteen, mikä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vain noin puoleen verrattuna harmaaseen vetyyn.

Raportti osoittaa myös, että muissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, tuotettu sininen vety käyttää enimmäkseen fossiilisia kaasuja, ja sen alkupään päästöt ovat vielä korkeammat.

Koska aiemmat yritykset sisällyttää sininen vetyä uuden uusiutuvan energian direktiivin määritelmään ovat epäonnistuneet, EU keskittyy tällä hetkellä kehittämiseen yksinomaan uusiutuvaan vihreään vetyyn, mutta myös paineet sinisen vedyn tukemisen arvioimiseksi uudelleen osana kasvavat. tulevasta vedyn ja hiilidioksidipäästöttömän kaasun markkinapaketista.